JoLIE 1/2008
MORPHOLOGICAL INTEGRATION OF ESTONIAN LEXICAL ELEMENTS IN A FINNISH LANGUAGE BASE DURING THE FIRST YEARS OF IMMIGRATION
Maria Frick
University of Helsinki, Finland
Abstract
The aim of this paper is to examine code-switching in mainly Finnish language email data collected from 11 students during their first three years of residence in Estonia. The research focuses on the morphological integration of intrasentential switches to Estonian in the Finnish language base - i.e. the inflection of the switched items with either Estonian or Finnish suffixes. In order to find out how and why this integration changes, it is analysed against time (length of stay) and the speakers' language backgrounds (childhood bilingual vs. monolingual). The conclusion is drawn that during the three-year study period the amount of morphologically integrated switches decreases as a growing number of switches maintain the grammatical features of the "donor" language. The order in which Estonian case endings emerge is shown to be similar to their order of frequency in texts written by speakers of Estonian as a second language. A connection is also drawn between the emergence of non-integrated switches and their function as contextualisation cues. A further result of the study is that a background of childhood bilingualism seems to favour morphological non-integration of intrasentential switches.
Key words: Codeswitching; Nonce borrowing; E-mails; Finno-Ugric languages; Language contact.
References
Argus, R. (2008). Eesti keele muutemorfoloogia omandamine. Analüütiline ülevaade. Tallinn: TLÜ Kirjastus. Retrieved July, 21st, 2008 from
http://www.tlu.ee/files/news/1273/Reili8d970cc1dd8a7713e61de7b43c974d71.pdf
Auer, P. (1998). From Code-switching via Language Mixing to Fused Lects: Toward a Dynamic Typology of Bilingual Speech, InList No. 6. Freiburg i. Br.
Eenmaa, H. (2008). Eesti mõjud Tartu soomlaste emakeeles võrrelduna vastavate tulemustega aastast 2001. Bakalaureusetöö. Tallinn: Tallinna Ülikool, Eesti Keele ja Kultuuri Instituut.
Elson, P. (2008). Käändevormide kasutussageduse võrdlus eesti õppijakeeles ja kirjakeeles, in Elson, P. (Ed.) Õppijakeele analüüs: võimalused, probleemid, vajadused. Tallinna Ülikooli eesti filoloogia osakonna toimetised, 10, 31-66.
Frick, M. (2003). Kaksikielistä rääkkimistä - Koodinvaihdosta tartonsuomalaisten sähköposti- ja kasvokkaiskeskustelussa. Pro-gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Retrieved July 22nd, 2008 from http://www.zone.ee/frick/frick_gradu.pdf
Gumperz, J.J. (1982). Discourse strategies. Cambridge: Cambridge University Press.
ISK = Iso suomen kielioppi. Hakulinen et al. (Eds.). (2004). Helsinki: SKS.
Kalliokoski, J. (1995). Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys, Aikakauslehti Virittäjä 99, 2-23.
Kataja, A., & Klaas, B. (2003). Elämisluvalla lopettajaisiin. Viron suomalaisopiskelijoiden suomen kielestä, in Jönnson-Korhola, H. et al (Ed.). Monena suomi maailmalla - suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Tietolipas 190. Helsinki: SKS.
Kataja, A. (2001). Koodivahetus Tartu soomlaste keeles. Bakalaureusetöö. Tartu: Tartu ülikool, eesti keele (võõrkeelena) õppetool.
Klaas, B. (1999). Viron vaikutuksia Tarton yliopistossa opiskelevien suomalaisten äidinkielessä, in Kasik, R. & Huima, L. (Ed.) 75 vuotta viroa Helsingin yliopistossa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Lauttamus, T. (1992). Lainaaminen ja koodinvaihto: havaintoja amerikansuomalaisten kielestä, Aikakauslehti Virittäjä, 96, 3–15.
Muysken, P. (1995). Code-switching and grammatical theory. In L. Milroy & P. Muysken (Eds.), One Speaker Two Languages (pp. 177–98). Cambridge: Cambridge University Press.
Myers-Scotton, C. & Jake, J.L. (1995). Matching lemmas in a bilingual competence and production model. Linguistics, 33, 981–1024.
(1992) Comparing codeswitching and borrowing, Journal of Multilingual and Multicultural Development, 13:1-2, 19-39, DOI: https://doi.org/10.1080/01434632.1992.9994481
Poplack, S. (1979/80) Sometimes I’ll start a sentence in Spanish y termino en español: toward a typology of code-switching. Working Paper No. 4. New York: Centre de Estudios Puertorriquenos. Also in Linguistics, 18, 581–618.
Praakli, K. (2004). Koodinvaihdosta Tampereen virolaisten kielessä. In Latomaa, S. (Ed.). Äidinkieli ja toiset kielet: Pohjoismainen kaksikielisyystyöpaja Tampereella 18.-20.10.2002. Tampere: University of Tampere.
Praakli, K. (2007). Mõnda eesti-soome koodivahetuse funktsioonidest ja nende tõlgendamisvõimalustest, in Emakeel ja teised keeled V: Tartu Ülikool; 17.-18.11.2005 . Pool, R. (Ed.). Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus.
Riionheimo, H. (2007). Muutoksen monet juuret. Oman ja vieraan risteytyminen Viron inkerinsuomalaisten imperfektinmuodostuksessa. Helsinki: SKS.
Sankoff, D. (1998). The production of code-mixed discourse, in The Guide to Computing Litererature. Morristown: Assotiation for Computational Linguistics. SKS = Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Verschik, A. (2007). Keelekontaktid, laenatavus ja verbi kopeerimine eestivene keelevariandis. Keel ja Kirjandus 5/2007. 357-377.
Viks, Ü. - Hein, I. (2008). Millistes kategooriates räägivad seadused. Tallinn: Eesti Keele Instituut. Retrieved July, 21st, 2008 from
http://www.eki.ee/teemad/seadused_kategooriad/kategooriad.pdf
Zabrodskaja, A. (2006). Vene-eesti koodivahetuse funktsioonid Kohtla-Järve venekeelsete laste vestluses. In: Eesti rakenduslingvistika ühingu aastaraamat 2. DOI: http://dx.doi.org/10.5128/ERYa2.16
Zabrodskaja, A. (2007). Code-switching and contact-induced language change in Estonia’s Russian. In P. Eslon (Ed.). Tallinna Ülikooli keelekorpuste optimaalsus, töötlemine ja kasutamine. Tallinn: Tallinna Ülikooli Kirjastus.
How to cite this article: Frick, M. (2008). Morphological integration of Estonian lexical elements in a Finnish language base during the first years of immigration. Journal of Linguistic and Intercultural Education – JoLIE, 1, 81-96. DOI: https://doi.org/10.29302/jolie.2008.1.7
For details on subscription, go to: http://jolie.uab.ro/index.php?pagina=-&id=19&l=en